Xian

Kuvien lähetyksessä oli jotain ongelmaa. Yritetäänpä uudestaan.

Matka Xianiin alkoi keskiviikko-iltana 11.9. Pekingistä. Juna-asemalla oli myös kuuluisat turvatarkastukset. Myös liput ja passi katsottiin. Löydettiin oikea odotushuone, josta sitten lastattiin matkustajat junaan puoli tuntia ennen junan lähtöä. Hiukan jännitti saisiko junassa ollenkaan nukuttua. Vaunuun päästyämme havaitsimme, että meillä on keskipunkat. Hard sleeper -osastolla on siis 3 punkkaa päällekkäin ja kaksi riviä vierekkäin per pieni loossi. Yhteensä vaunuun taisi mahtua 166 ihmistä. Aluksi mietittiin mihin rinkat lykätään. Ylhäällä oli niille pieni aukko, joten ei tarvinnut ne jaloissa nukkua. Hetken aikaa katseltiin maisemia, mutta oli niin pimeä, että ei kohta edes nähnyt mitään. Hyvin kului aika lueskellessa ja pian alkoikin jo nukuttaa. Klo 23 aikaan koko vaunusta sammutettiin valot. Ennen sitä junan tiukka junaemäntä veti verhot ikkunan eteen. Ei muuta kun unta palloon. Junan puolesta oli myös tyyny ja peitto. Hyvin nukutti. Kerran heräsin, kun juna kallisteli ja pillit soi. Juna ilmeisesti pysähtyi odottamaan muiden junien ohittamista. Seuraavan kerran herättiin vasta aamulla. Kiinalaiset ahkerasti raikastivat itseään märillä pyyhkeillä. Tytöt laittoivat meikit ja hiukset wc:n edessä olevilla lavuaareilla. Itsellä oli vaan aika nuhjuinen olo, vaikka kosteuspyyhkeellä koitti kainaloa pyyhkäistä.

Pekingin läntinen rautatieasema

Perillä Xianissa etsittiin hetki bussipysäkkiä, joka löytyikin helposti. Bussimatka hostellille kesti puolisen tuntia. Bussikuskin pysähdykset pysäkeillä oli niin lyhyitä, että ei nämä turistit oikein ehtineet rinkkoineen bussista ulos. Onneksi tilanteen havainnut kiinalaismies huusi kuskia pysäyttämään uudelleen ja päästiin oikealla pysäkillä ulos. Hostellihuone oli iso ja valoisa. Ekana päivänä otettiin aika hitaasti ja koitettiin levätä Pekingin juoksuja pois jaloista.

Xian ei kaiken kaikkiaan ainakaan minua saanut itseensä rakastumaan. Siellä oli kuumaa ja hektistä. Liikenne oli kaoottista. Oltiin varattu 5 yötä koska tarkoitus oli myös suunnitella loput Kiinan menot ja tosiaan ottaa hitaammin. Toisena päivänä oli kuitenkin vielä sellainen turistivaihde päällä, että lähdettiin katsomaan Big Goose Pagodaa n. 7km päähän hostellista. Hyvin päästiin sinne bussilla ja alettiin kiertämään aluetta. Siellä oli meneillään valtavalla suihkulähteellä musiikin ja veden synkronoitu show. Sitä katseltiin hetki ja jatkettiin Pagodaa ympäröivän puiston kiertämistä. Aurinko paahtoi ja vettä kului. Sisäänkäynnin luona ei kumpikaan kuitenkaan halunnut sisään. Sen sijaan etsittiin läheinen kasvisravintola, joka ei ollut sillä kadulla kuin piti, eikä kasvis. Nimi oli oikea. Saatiin lounas kuitenkin syötyä. Ei muuta kun takaisin hostellille. Paitsi, että jouduttiin etsimään bussipysäkkiä lähes tunti. Sitten mentiin pikkubussilla, jossa matka maksettiin tehdyn matkan mukaan. Rahastaja tuli meiltä kysymään jotain mitä ei ymmärretty ja annoimme hänelle 2 yuania. Saimme jonkinlaiset matkaliput. Bussiin nousi lisää matkustajia ja kaikki maksoivat eri summia. Ihmeteltiin tovi, että miten tämä oikein toimii. Puolessa välissä matkaa rahastaja tuli pyytämään lisämaksua. Näytettiin kartasta mihin ollaan menossa ja maksettiin sopiva summa lisää rahaa. Illalla syötiin aika lähellä hostellia, josta saatiin kirjaimellisesti nurkkapöytä. Siinä sitten tuijoteltiin ilmastointikonetta ja syötiin kokonainen kala. Ollaan jo aika hakoja käyttämään puikkoja.

Seuraava päivä kului suunnitteluun ja varailuun. Päätettiin jättää kuuluisa vuori Huangshan väliin, sillä täällä on Lokakuun alussa loma ja siellä tod. näköisemmin tuijottaa päämerta kuin vuoristoa. Jostain luin aiemmin paikasta nimelta Yangshuo, jonka kuuluisa Li-joen maisema on kiinalaisen 20 yuanin setelin takana. Aamulla käytiin varaamassa junaliput Chengduun. Ei saatu kun hard seat -vaihtoehto 16h matkalle. Loppupäivä googleteltiin ja mietittiin ja arvottiin. Kyllästymiseen saakka. Lopputulos oli kuitenkin kaksi ostettua lentoa ja 5-6 päivää Yangshuossa Chengdun jälkeen. Taidettiin syödä vaan kuppinuudeleita hostelilla. Ravintola-arvonta ei enää houkuttanut päivän päätteeksi.

La meni levätessä ja su oltiin sit taas hiukan aktiivisempia. Käveltiin ensin muslimikortteleiden läpi. Aamupalaksi/lounaaksi ostettiin pari todella maistuvaa KungFuPanda -palloa. Muslimikorttelit oli melko kuhiseva kauppapaikka. Liha-, mauste- ja ties mitä ruokakojuja oli runsaasti. Siellä ihmeteltiin kaupantekoa ja ihmispaljoutta. Ei vieläkään lakkaa hämmästyttämästä kuinka joku ajaa autolla kapealle kauppakadulle. Siellä oli myös satoja krääsä- ja feikkitavarakojuja. "Please come and look"-kutsuja sateli. Isompaa olkalaukkua tekee jo mieli, kun en ole mikään repputyttö. Joku kuitenkin feikkilaikuissa tökkii enkä alkanut kaupantekoon. Sitten löydettiin Starbucks, jonka ilmastoiduissa tiloissa löhötuoleilla siemaistiin jääkahvit. Kalliit oli. Takaisin hostellille. Pikku lepo ja evästys. Juuri ennen auringonlaskua lähdettiin polkemaan Xianin kaupunginmuuri ympäri. Maastopyörillä polkeminen oli kivaa. Raino napsi kuvia ja meikä otti spurtteja. Pimeästä huolimatta lämpöä oli varmasti lähemmäs 30 astetta, joten käytettiin koko 1,5h 10km polkemiseen. Muuria reunusti punaiset lyhdyt, eikä ollut mopoja tai autoja. Pyöräilyn jälkeen tyhminä vielä käveltiin hostellille, jonka jälkeen kaaduttiin sänkyyn.

Kylmäketju ei voi katketa, jos sitä ei ole koskaan ollutkaan.

Mustia munia maistettiin jossain ravintolassa annoksen seassa. Maku oli vahva ja kananmunaisa.

Nuudeliravintola

Muslimikorttelin ruuhkaisin risteys.

Puhelinlankojen risteys on myös ruuhkainen.

Starbucksista sai kallista kahvia. Ja viilennystä ilmastoinnista.

Xianin muurilla

Ajateltiin välttää terracotta-sotilaat vkl ja mennä vasta ma, jos olisi vähemmän porukkaa. Matka parilla bussilla kesti yhteensä n. 1,5h. Miltei koko turistibussi tyhjeni terracotta-sotilaita edeltävällä pysäkillä, jonkin naisen myyntipuheen jälkeen. Voipi olla, että siinä oli se mausoleumi johon me ei koskaan menty. Terracotta-sotilaat oli upeita. Kierreltiin hiukan omaan tahtiin niitä tuijottelemassa. Eksyttiin siis ekan kerran, mutta löydettiin toisemme. Syötiin ja ihmeteltiin lisää. Minä kerroin Rainolle kaikenlaisia salaliittoteorioita niiden luomisesta, mutta Raino oli enemmän historiallisten faktojen puolella. Veikkaan silti, että kyseessä oli Mao tai avaruusolennot. Ei kukaan ole voinut niitä käsin veistellä. Samalla lipulla olisi siis päässyt jonkun keisarin Mausoleumiin, mutta oltiin liian poikki (Oli taas aivan sairaan kuuma päivä) ja lähdettiin hostelille. Illalla syötiin.

Ti iltana oli meidän ihanaakin ihanamman junamatkan aika. Sitä ennen pakattiin kamat, käytiin kiertämässä vielä muslimikorttelia, syötiin kauppakeskuksessa ja hengattiin netissä. Illalla oltiin juna-asemalla hyvissä ajoin junaa odottamassa. Oli ihanaa päästä pois Xianista. Kohti pandoja. Jee. Asemalla juteltiin hetki hollantilaisen pojan kanssa, joka matkasi yksin. Vaikka olin aika hyvin henkisesti valmistautunut, oli junamatka silti suoraan sanottuna aivan perseestä. Nyt kun siitä on pari päivää ja on nähnyt pandat se jo hiukan hymyilyttää, mutta hymy ei kyllä juuri irronnut 16h aikana. Hard seat tarkoitti siis istumapaikkaa loosissa jossa oli kaksi kolmen istuttavaa penkkiä vastakkain. Ikkunanpuoleisten tyyppien välissä oli pöytä. Raino kun on ihana niin antoi mun istua ikkunapaikalla. (Toim. huom. Luulin et siellä on ihan perus suomalaiset rivit eikä niin et istun ketään vastapäätä) No alkumatka oli viel ihan jees. Melu oli kova ja jos jonkinnäköisiä kauppiaita kiersi. Olisi saanut hologrammipeiliä ja laaserihyrrää halvalla. Söin nuudeleita ja ihmettelin. 2-3h päästä oli meno nähty ja matkaa jäljellä 13h. Hyvää istumasentoa oli vaikea saada ja vastapäisen miehen kanssa jatkuva "kuka tässä laittaa jalkansa mihinkin" -leikki oli käynyt vanhaksi. Yritin siis alkaa nukkumaan. Onnistuin tunnin, jonka jälkeen juna nytkähdellen pysähtyi. Tämä pysähtely jatkui n. kerran tunnissa klo 05 asti. Jossain vaiheessa yöllä luin harlekiinin (puhelimella) ja katselin kun Raino yritti nukkua. Myös muiden ihmisten erilaiset uniasennot oli melko viihdyttävää katsottavaa. Aamulla klo 06 aikaan myyntimarkkinat alkoivat uudelleen. Onneksi loossimme jakaneet kiinalaiset olivat yhtä kyllästyneen oloisia matkantekoon. Kukaan ei hymyillyt ja Rainon vieressä oleva tyttö jatkoi huokailuaan, jonka oli aloittanut jo 15min matkan alkamisen jälkeen. Loppumatkan maisemat oli mielenkiintoisia. Pieniä kaupunkeja, hylättyjä tehtaita ja vuoristoa. Silti perille pääsy tuntui erityisen hyvältä.

-A(&R)

Eväät pitää aina syödä matkan alkaessa.

Päätöntä menoa.

Erilaisia nukkumisasentoja oli monia.