torstai 28. marraskuuta 2013

4000 saarta

4000 saarta oli meille Laosin viimeinen kohde. Olimme lukeneet mukavia kuvauksia rauhallisista saarista ja niiden raukeasta elämänmenosta. Paksesta otimme bussin, joka oli vain tunnin myöhässä ja ylibuukattu vain yhdellä turistilla Mekong-joen rannalle. Matka jatkui "lautalla", joka oli kapea melko keikkuva vene. Ensiksi menimme Don Khong -nimiselle saarelle. Saari oli isoin saariryhmän saarista ja ympärimitaltaan n. 40km. Olimme saaren "pääkaupungissa" joka tarkoitti alle kymmentä majataloa ja niiden ravintoloita. Vaihdoimme majataloa yhden yön jälkeen, jotta saimme ilmastoinnin ja puhtautta. Tämä maksoi kohtuullisesti euron enemmän. Joskus vertailu kannattaa vaikka onkin väsyttävää.


Aika Don Khongilla oli melkoisen leppoisaa. Mietimme jatkosuunnitelmia, luimme ja nukuimme. Välillä käytiin syömässä. Ainoa alkaa kyllästyttämään pelkkä oleilu huomattavasti Rainoa aiemmin, joten yhtenä päivänä piti ylipuhua Raino pyöräilylle (Raino halusi mopon). Vuokrattavien pyörien kunto oli melkoisen huono. Pieni mummomankeli ilman jarruja. Pyöräilimme urheasti saaren eteläkärjen ympäri ja jatkoimme matkaa, kunnes meidät yllätti sade. Ilma oli muutenkin kuuma ja kostea, eikä menopelien kunto antanut toivottavaa ajonautintoa. Päätimme yhteistuumin jättää lenkin hieman lyhyemmäksi ja pyöräilimme saaren läpi takaisin majapaikkaan. Myöhemmin arvelimme pyöräilleemme n. 15-20km. Aino kävi vielä lyhyemmälläkin lenkillä katselemassa paikkoja. Muuten saari ei antanut oikein mitään uutta Laosista. Jokimaisemat tosin olivat hienoja. Muutaman päivän jälkeen otimme jälleen "lautan" eteenpäin Don Khonin saarelle. Ilmeisen moni reppureissaaja menee näissä samankaltaisissa nimissä sekaisin.



Ensi vuonna Don Khongille pääsee siltaa pitkin
Don Khon on toinen suosituista saarista, joskin rauhallisempi kuin vieressä sijaitseva Don Det. Don Khonilla jatkoimme laiskoja päiviä bungalowimme riippumatossa. Aino kävi pyöräilemässä yhtenä päivänä yksinään. Täällä pyörien malli oli sama, mutta kunto 150% parempi. Yhtenä päivänä pyöräilimme kahdestaan katsastamaan paikallinen vesiputous ja delfiinien katselupaikka. Laosin eteläosassa sekä Kambodzassa on pieni hyvin uhanalainen esiintymä makean veden delfiinejä. Emme nähneet evää, eikä venematka näitä muutamia delfiinejä häiritsemään houkuttanut. Toivottavasti eivät katoa kokonaan. Illalla menimme illallistamaan ja ihailemaan auringonlaskua yhdelle Don Detin lukuisista ravintoloista. Upea oli. Takaisin pyöräilykin oli hieno elämys, kun kuu valaisi hiekkatietä ja viereisiä riisipeltoja niin, ettei keinovaloa tarvinnut.


Don Khonin ja Don Detin yhdistää vanha rautatiesilta

Edes possu ei jaksa sikailla keskipäivän kuumuudessa



Kaiken kaikkiaan uneliaat 4000 saarta ovat hieno kohde käydä. Ainoa alkoi vaan kyllästyttämään hitaus ja tekemisen puute. Ravintolaan oli hyvä mennä ainakin tuntia ennen kuin oli nälkä ja puolet palvelusta hoidettava miltei itse. Välillä tämä nauratti välillä ärsytti. Rainoa ei hitaus niin paljoa haitannut. Ehkä jonkun hektisemmän matkapätkän jälkeen kohde tuntuisi osuvammalta, tai jos saarilla olisi aktiivisempi ja sosiaalisempi. Viikon oleilun jälkeen rahat alkoivat loppumaan (Don Khonilla tai Don Detillä ei ole automaattia) ja viisumikin sopivasti umpeutui. Oli siis aika jatkaa matkaa.

-A(&R)

2 kommenttia:

  1. Oi oi kyllä kelpaisi työläiselle muutama päivä aurinkoa ja riippumattoa ;) Täällä pilkkopimeässä sysimustassa Suomessa on hyvä potea kateutta. Harmi, etteivät delfiinit löytyneet, mutta auringonlaskut sentään taitavat tulla ajallaan :) Pitäkää huoli ja rakkautta <3

    VastaaPoista
  2. Toi possu on niin kuollu... Me justiin Anniinan kanssa puhuttiin miten rohkeita ootte kun lähitte noin reissaamaan, ei tämmönen kakkahousu pystysi ikinä samaan. Ihana lukee tein kirjotuksia aina kun saa mukulat (ja ukon) maate, glögimuki vaan käteen ja hyvä asento, kuin hyvää kirjaa lukis. :)

    VastaaPoista