perjantai 24. tammikuuta 2014

Battambang

Battambangiin matkasimme veneellä Tonle Sap -järven läpi. Matka oli mielenkiintoinen ja jännittävä. Järvellä oli useita kelluvia kyliä, joiden elämää oli hauska katsella ja myöhemminkin miettiä että miten kaikki oikeastaan toimii. Lisäksi menimme läpi melko risukkoisten väylien ja pari kertaa oksa napsahti Ainon poskeen (mitäs valitsi "ikkuna"-paikan). Elämys tämäkin sinänsä. Veneen saavuttua satamaan, vastassa oli jälleen lauma tuktuk-kuskeja. Koska olimme hieman epätietoisia onko vastassamme joku, Aino ehti jo tutustua oikein mukavaan Nokiafani tuktuk-kuskiin ennen kuin meitä tultiin hakemaan. Emme harmiksemme löytäneet tätä kuskia enää uudelleen, vaikka olisimme hänet mielellämme ottaneet kuskiksi seuraavana päivänä.










Seuraavana päivänä harhailimme aamupalan jälkeen kaduilla miettien päivän suunnitelmaa ja ollen siitä hieman erimieltä. Pääsimme yhteisymmärrykseen, sovimme tuktuk-kuskin kanssa neljän kohteen kierroksen ja lähdimme matkaan. Ensimmäinen pysähdyksemme oli bambujuna, jota paikalliset ovat aikoinaan käyttäneet torilla käymiseen ja tavaroiden kuljettamiseen. Nykyään bambujuna on puhtaasti turistikohde ja mahtava sellainen. Aino oli samaan aikaan innoissaan ja kauhuissaan. Juna rämisti eteenpäin melko kovalta tuntuvaa vauhtia ja pysähtyi muutaman kerran kun vastaan tuli toinen juna. Toinen nostettiin pois raiteilta jolloin toinen pääsi ohi. Varttitunnin ajelun jälkeen pidimme paussin pienessä kylässä ja sitten kiidimme takaisin lähtöpaikkaan. Hauskaa oli.






Seuraavaksi köröttelimme paikalliselle "viinitilalle". Ajatus oli niin outo, että piti paikka käydä katsastamassa. Kyseessä oli täysin kuollut pieni tila, jossa kasvoi kuin kasvoikin muutama köynnös. Tilasimme kahden dollarin maistelusetin. Viini maistui etikalle, brandy oli "kohtalaista" ja inkiväärimehu hyvää. 10 min myöhemmin jatkoimme matkaa. Ajoimme läpi maaseudun Killing Caveseille. Paikka oli Pol Potin vallan aikaisten julmuuksien näyttämö. Paikalla oli tapettu 100 000 ihmistä. Kukkulan laella oli myös 7 temppeliä ja uutta varten kerättiin varoja. Maisemat olivat upeat. Tasaisia riisiviljelmiä riitti silmänkatamattomiin. Ylös ja alas matkasimme paikallisten herrojen mopojen tarakoilla. Toinen kuskeista opasti ylhäällä paikan historiasta. Ei tosin osannut vastata kysymyksiin, koska oli opetellut englanniksi vain tietyn litanian turisteille kerrottavaksi. Vuorelta alas tultuamme aloimme odotella lepakoita. Auringon laskeutuessa läheisestä luolasta lähtee joka ilta arviolta yli miljoona lepakkoa saalistamaan. Näky oli ihmeellinen, haju oli paha. Lepakoiden jono jatkui katkeamattomana yli puoli tuntia. Illan pimetessä lähdimme takaisin kaupunkiin ennen kuin kaikki lepakot olivat päässeet ulos luolastaan.

Killing caves

Häirikköapinoita temppeleillä



Seuraavana päivänä menimme aamulla kokkauskurssille Nary's Kitcheniin. Kurssi alkoi informatiivisella kierroksella torille. Moni asia jota olimme ihmetelleet syödessämme Aasiassa sai vastauksen kierroksen ansiosta. Tämän jälkeen valmistimme muutamassa tunnissa uskomattoman hyvän lounaan. Opimme tekemään kevätkääryleitä, kala amokkia sekä kana loclacia. Oli aivan mahtavaa päästä tekemään ruokaa, varsinkin kun molemmat siitä paljon nautimme ja olemme ajoittain täysin kyllästyneitä ravintolassa syömiseen. Kurssilla oli myös alaskalainen pariskunta, jonka kanssa rupattelimme. Vietimme myös illan heidän kanssaan sirkuksessa ja päivällisellä. Sirkus oli hauska ja mielenkiintoinen paikallisen taiteiden alan koulun esitys.


Banaaninkukan sisältä löytyy pieniä vauvabanaaneita



Tässä tulee kookosmaitoa
Mrs. Nary & Mr. Toot




Hienoja päiviä Battambangissa. Lähdimme seuraavana iltapäivänä tyytyväisinä ja odottavaisina kohti Phnom Penhiä. Vietimme siellä vain yhden yön tutussa hostellissa. Sitten olikin jo aika jättää Kambodza taaksemme ja lentää Thaimaaseen.

-A&R

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti